Heippa taas, pienen hiljaiselon jälkeen. Varmaan useampi ollut ihan hukassa kun en eilen mitään kirjoittanut, olkaa huoleti, tästä saattaa tulla pitkä postaus. Aiheena tänään toimii eräs minulle rakas harrastus nimeltä videokuvaus ja editointi.
Kaikki taisi alkaa 2005, kun aloin kuvamaan rumpuvideoita YouTubeen. Ei niihin sen kummemmin editointia tarvittu. Laitoin vaan treenikämpällä jonkun kappaleen soimaan äänentoistolaitteista ja soitin mukana ja kamera kuvasi. Ei tarvinnut jälkeenpäin lisätä alkuperäiskappaletta taustalle kun se kuului videossa valmiiksi, erittäin huonolaatuisena, mutta jostain oli aloitettava. Lisäsin kyllä viileitä alku- ja lopputekstjä ja editorina toimi tuolloin maanmainio Windows movie maker. Kamerana toimi enimmäkseen Canon IXUS pokkari, mikä malli milloinkin ja jossain vaiheessa minulla oli myös Samsungin pokkari, mutta sitten taas vaihdoin tuttuun ja turvalliseen Canoniin.
Olisiko ollut alkuvuodesta 2006 kun ostin ensimmäisen kunnon videokameran, Sony handycam, joka kuvasi MiniDV nauhalle. Tämä kamera oli siitä hyvä, että siihen sai liitettyä ulkoisen mikrofonin, mikä helpotti kun kuvasi keikkoja, ei rämissy niin paljoa. Mutta videoiden tuominen tältä kameralta koneelle oli erittäin työlästä, mutta eipä se minua estänyt saatika sitten hidastanut. Aloin tekemään "dokumentteja" bändeistäni jos vaikka mentiin studioon, keikalle/kiertueelle tai sitten jokin muu bänditapahtuma. Yksi suosikeistani näistä on 2007 valmistunut dokumentti siitä kun oltiin Endrive kanssa studiossa nauhoittamassa "As we abandon everything" EP:tä, dokumentti sai nimekseen "Endrive in the studio: A band of retards" (klikkaa katsoaksesi kyseinen video, toimii myös tämän postauksen edetessä, kun mainitsen jonkun videon). Myös kun Turusta matkasin kotia Kokkolaan, niin tein kotonaolostani pientä dokumenttia, näistä ehdoton suosikkini on "Where the mind rests". Minusta myös tehtiin pieni haastattelu paikalliseen Österbottningen lehteen Helmikuussa 2005, olisi kiva löytää se jostain ja postata tänne, suomeksi käännettynä tietenkin.
Jossain vaiheessa pistin Sonyn kamerani myyntiin huuto.nettiin ja ostin tilalle sisäisellä kovalevyllä varustetun digivideokameran, joka kuvasi laajakuvaa, kun taas edellinen MiniDV kamerani kuvasi perus 4:3 kuvaformaattia. Uuden kameran ongelmana oli se, ettei siihen saanut ulkoista mikkiä ja ääni särisi erittäin helposti, eteenkin kun yritti jotain musahommia kuvailla, keikkoja lähinnä. Mutta videoiden siirto koneelle oli mutkatonta ja kuvanlaatu huomattavasti parempi ja oli hienoa kuvata laajakuvaa vihdoin. Tällä kameralla on kuvattu lukuisia bändireissuja ja muutakin vähemmän tärkeetä. Taisin kokeilla videobloggaamistakin, ennenkun se oli niin suosittua kun mitä se on nykyään, mutta huomasin ettei minun ääneni sovi kameran eteen höpöttämiseen joten keskityin muiden kuvaamiseen ja blogin kautta sitten avauduin erinäisistä aiheista.
Nyt ollaan tultu siihen pisteeseen, että omistan Canon Powershot SX40 HS digkameran joka kuvaa teräväpiirtoa, mutta ongelmani nyt on se, että tietokoneissani ei riitä kunnola tehoja Full HD videon editoimiseen, ainakaan kovin sujuvasti. Editointiohjelmana toimii tällä hetkellä Linux pohjaiset kdenlive ja Openshot nimiset ohjelmat ja Windows koneella on sellainen käytössä kuin PowerDircector. Minulla on myös käytössä pieni Canon IXUS pokkarikamera, jossa on jostain syystä aivan uskomaton mikrofoni ja ei särise sitten millään. Sitä käytään nykyään pääsääntöisesti niinsanottuna rumpukamerana (drumcam) jolla pyrin kuvaamaan kaikki soittamani keikat, en siksi että olen itsekäs ja tykkään katsoa kun soitan, vaan lähinnä itseopiskelun merkeissä. Keikan aikana voi kikkailla vaikka mitä ja tuntuu siltä et teen jotain tosi siistiä, sitten kun nauhalta kattoo ja kuulee kokonaisuuden ja huomaa ettei ehkä siihen kohtaan kannata niin soittaa. Olen tällä tavoin, mielestäni, kehittynyt rumpalina erittäin paljon. Tietää mitkä jutut toimii ja mitä kannattaa jatkossakin tehdä ja sitten taas mitä ehkä ei kannata enään tehdä. Tässä yksi esimerkki.
Seuraava askel tässä harrastuksessani on investoida kunnon ns. "tehomyllyyn" millä voin viedä harrastukseni seuraavalle tasolle, eli "nextille levelille" niinsanotusti. Kyseinen kone onkin korkealla säästölistallani sitten kun saan töitä ja alan saamaan palkkaa. Sitä päivää odotellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti