18 lokakuuta 2015

Jaa mää vai?!

Hyvää päivää!


Keikkabussissa oli tunnelmaa

Noniin, Turusta on kotiuduttu ja nukuttu yö hyvin, joten eiköhän ole aika vähän muistella eilistä Kaemoreissua.


Eilen siis Kaemon reggaerekka suuntasi kohti entistä asuinkapunkiani, eli Turkua. Olisihan se ollut kiva nukkua hieman pidempään lauantaiaamuna, mutta kello herätti minut aamukahdeksalta ja noin yhdeksän aikaan olin jo treenikämpän pihalla. Keikkabussina toimi suhteellisen pieni minibussi, mutta kaikki tarpeellinen saatiin ahdettua, jopa soittajat. Ajo Turkuun oli aurinkoinen ja mitä lähemmäksi saavuttin, sitä tunteellisemmaksi allekirjoittanut muuttui. Aina kun saavun Turkuun, sen jälkeen kun takaisin Kokkolaan muutin, alkaa muistoja tulvimaan mieleen, sekä hyviä että huonoja. Turkua on tällä hetkellä kova ikävä, pitää kyllä vielä ennen vuodenvaihdetta mennä vähän pidemmäksi aikaa Turkuun. No mutta se siitä, takaisin eilispäivään.

Turkuun ja Helluntaiseurakunnalle, missä konsertti pidettäisiin, saavuttiin noin puoli neljän aikoihin ja äkkiä saatiin soittimet sisälle ja lavalle. Itselläni ei ollut omaa rumpusettiä mukana koska tilaa autossa niille ei ollut, joten käytin paikan rumpusettiä, mikä sopi vallan mainiosti. Kiva välillä selvitä vähän vähemmällä roudauksella, roudareita kun meillä ei (vielä) ole. Taustalaulajamme Essi saapui omatoimisesti keikkapaikalle, hän kun nykyään asuu Turussa. Saksofonistimme Teemu tuli myös omatoimisesti junalla Jyväskylästä paikalle ja näin saatiin tehtyä sitten soundcheck, joka sujui hyvin vaivattomasti, johtuen ammattitaitoisesta äänentoistotiimistä, bändistä en sitten tiedä.

Kimmo ja Antti ennen soundcheckia
Soundcheckin jälkeen oli ruokailua ja yhdessäoloa, mutta aika pian kipusimme jo lavalle ja hoidettiin keikka suhteellisen taidokkaasti, kellon ollessa noin 18:20. Allekirjoittanut teki kyllä virheen jos toisenkin, eteenkin erään biisin alku meni täysin puihin, mutta, hauskaa ainakin oli ja toivottavasti se myös välittyi yleisön puolelle. Ihmisiä oli aika hyvin tullut kuuntelemaan, oma veikkaukseni on joku 150 henkeä, saatan olla hyvinkin väärässä. 

Keikan jälkeen sitten tavattiin vähän faneja ja muita paikallaolijoita, myyntipöydällä oli vilkasta; paitoja, levyjä ja muuta bändikrääsää meni hyvin kaupaksi. Tapasin myös muutaman tutunkin Turkuajoilta ja tein uusia tuttavuuksia. Yhdeksän aikaan päästiin aloittamaan ajomatka takaisin Kokkolaan, mutta meidän piti tehdä pieni koukkaus Jyväskylän kautta viedääksemme Teemu kotia, koska junia ei enään Turusta mennyt. Sanomattakin selvää, ajomatka oli aika hapokas, mutta vihdoinkin aamuneljän maissa oltiin treenikämpän pihalle, nopea roudaus ja kotia peiton alle. Tai, itse vielä kotiin saavuttuani katsoin Penguinsin pelin loppuun ja viiden aikaan sitten sain vihdoinkin nukkua.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti