Musiikkivuosi 2014: Osa 2 (Sijat 47-45)

Minulla tuli tällainen kiva idea mieleen, että otan last.fm sivustolta tiedot siitä, mitkä olivat edellisvuoden artisteista ja yhtyeistä ne minun 50 kunnelluinta ja samalla kertoa niistä vähän lisää ja mitä ne minulle merkitsee. 

47. KILLSWITCH ENGAGE

En tarkalleen muista milloin kuulin bändiä ekan kerran, mutta veikkaisin sen olleen joskus 2003-2004 tienoilla, Deep Insight orkesterissa ollessani. KSE (Killswitch Engage) on varmaan monille hyvinkin tuttu bändi, mutta niille joille ei, niin bändi soittaa melodista metalcorea, hyvin hiotuilla ja melodisilla kertosäkeistöillä. Taisin kesällä 2014 kuunnella bändiä paljon lenkillä ollessani, jotenkin hyvää lenkkimusaa; mukavat melodiat joita on kiva hyräillä, musiikki kivan menevää ja sanoitukset tosi positiiviset ja mieltä nostattavat. Se taitaakin olla se suurin osa-alue mikä erottaa KSE:n muista kaltaisistaan bändeistä, positiiviset ja kannustavat sanoitukset. Bändillä on eräs kappale nimeltä "Rose of Sharyn", mikä on pitkään ollut ehdoton suosikkini, siitä asti kun sen ensimmäisen kerran kuulin. Biisi käsittelee läheisen menettämistä ja uskoa siihen että joku päivä vielä tavataan, joten on sanomattakin selvää äitini menehdyttyä, että kappale saisi minulle vielä tärkeämmän tarkoituksen. Tässä linkit kolmeen henkilökohtaiseen suosikkiin, vaikeata se tulee olemaan, mutta yritetään.

• "Just barely breathing" (Alive or just breathing, 2002)
• "The arms of sorrow" (As daylight dies, 2006)
• "Rose of Sharyn" (The end of heartache, 2004)

46. THE COLOR MORALE

Suhteellisen uusi tuttavuus minulle ja suhteellisen nuori bändikin, debyyttilevy "We all have demons" julkaistiin vuonna 2009.The Color Morale (TCM) edustaa myös tätä melodista metalcore genrettä, mutta ripauksella (nyky)emoa. Näitä bändejä on, kuten viime kirjoituksessanikin mainitsin, kahdeksantoista tusinassa (ja niitä tulee olemaan top 50 listassani aika monia, ihan vain tiedoksi), mutta minulla näihin bändeihin on oma pieni heikko kohtani. TCM on myös sanoituksiltaan aika positiivista, taitaa olla kristillisiä arvoja sisäistävä bändi, en ole tästä sataprosenttisen varma. Bändi on julkaissut neljä kokopitkää tähän asti, joista kahteen ensimmäiseen olen tutustunut, bändin kakkoslevy "My devil in your eyes" on se, joka on saanut minun kauittimissani/kuulokkeissani eniten soittoaikaa, tässä kolme valintaa tältä kyseiseltä albumilta.

• "Nerve ending" (My devil in your eyes, 2011)
• "Human(s) being" (My devil in your eyes, 2011)
• "Be longing always" (My devil in your eyes, 2011)

45. FOO FIGHTERS

No mistä nyt tämän bändin kohdalla kirjoittaisi, ihan varmasti kaikille tuttu rock yhtye tuolta Yhdysvalloista? Itse tutustuin kunnolla bändiin Turkuun muutettuani, kesällä 2003, silloinen kämppikseni, joka myös sattui olemaan Deep Insight basisti tuohon aikaan, oli kovin tuntemani Foo Fighters fani ja uskon että hän on sitä myös edelleen. Hän tartutti minuun levyn "The colour and the shape (1997)" joka on edelleenkin suosikkilevyni bändiltä, mutta myös sitä seuraavat "There is nothing left to lose (1999)" ja "One by one (2002)" ovat omia suosikkejani. Siitä uudemmat lätyt on jäänyt suhteellisesti vähemmälle kuuntelulle, mutta onhan uudemmatkin timanttia kun on Dave Grohl- niminen multi-instrumentalisti bändin keulassa. En tiedä mitä muuta voisin bändistä sanoa mitä te muut jo ette tietäisi, paitsi ehkä minun kolme suosikkikappalettani bändiltä. Tulee olemaan vaikeata valita vain kolme, mutta yritän parhaani.

• "Hey, Johnny Park!" (The colour and the shape, 1997)
• "Learn to fly" (There is nothing left to lose, 1999)
• "All my life" (One by one, 2002)