11 marraskuuta 2014

Lene Marlin.

En olekaan vähään aikaan kirjoittanut jostain artistista tahi bändistä mitä diggailen. No, nyt olisi sitten sen aika.

Kuten postauksen otsikko kertoo, tällä kertaa kyseessä on Norjalainen singer/songwriter nainen, Lene Marlin nimeltänsä. Olen pitkään pitänyt Lenen musiikista, vaikka hän ei ole vuosiin julkaissut mitään uutta musiikkia. Viimeisin levy "Twist the truth" julkaistiin 2009, joten viisi vuotta on vierähtänyt.

Lene Marlin
Lenen musiikkiin tutustuin kunnolla, tälläkin kertaa, Deep Insightin kautta. Emme kuitenkaan keikkailleet tämän Norjalaislaulattaren kanssa, kumpa olisimmekin, se se vasta hienoa olisi ollut. Aluksi kuulin Lenen musiikkia tietenkin MTV:n kautta, silloin kun Music Television vielä näytti musiikkivideoita, oi niitä aikoja. Mutta MTV soitti vaan niitä muutamaa hittiä, enkä tietenkään tiennyt minkälaista hänen muu materiaali on. Joskus kun kierreltiin Eurooppaa Deep Insightin kanssa, kitaristimme kuunteli Lenen debyyttialbumia "Playing my game (1999)" autossa. Ja niin siitä se kunnon fanitus sitten lähti käyntiin.

Vielä tänäkin päivänä kun tuota debyyttiä kuuntelen ja suljen silmät, niin tulee mieleen nuo bändin alkutaipaleen Euroopan reissut. Kiertueella ollessamme ostettiin Lenen toisen albumin "Another day (2003)". Muistan jopa että tämä kyseinen ostos tapahtui Latvian pääkaupungissa, Riikassa. Sitä me sitten kuunneltiin autossa.

Tämän jälkeen Lene on julkaissut kaksi studioalbumia; "Lost in a moment (2005)" ja postauksen alussa mainittu "Twist the truth (2009)". Lenen kohdalla on hyvin vaikea valita mikä albumi on paras, ne on kaikki hyviä omalla tavalla. Debyytti on tietenkin vähän hakemista vielä, että minkälaista musiikkia päätyy tekemään, mutta niinhän se on jokaisen bändin ja artistin kohdalla, ainakin suurimmaksi osaksi. 

En oikeen osaa sanoa, mikä Lenen musiikissa kiehtoo, tai itseasiassa taidan tietää. Ensinnäkin, Lene tekee kappaleet suurimmaksi osaksi täysin itse, jo ensimmäisestä albumista lähtien, se kun nykypäivänä on hyvinkin harvinaista herkkua. Toisekseen Lenen sanoitukset osuu ja uppoo. Lauluista välittyy juuri se tunne, mikä sanoittajalla on ollut lauluja tehdessään; on se sitten tuska, kaipuu tai ilo. Musiikki kaikkien näiden tunteiden taustalla on todella tunnalmallista ja kaunista. Ja viimeisimpänä, sokerina pohjalla niinsanotusti, Lenen lauluääni on aivan käsittämättömän kaunis.

Aion nyt tähän loppuun, uutta albumis odotellessa, nimetä liuta omia suosikkejani, klikkaa biisiä niin tämä kätevä blogi avaa uuden ikkunan jossa voit kuunnella kyseisen kappaleen. Modernia nykyaikaa kerrassaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti